Ilmastokeskustelussa käydään usein debatteja siitä, tulisiko meidän keskittyä poliittisiin toimiin vai henkilökohtaisiin ilmastotekoihin. Onneksi meidän ei tarvitse valita vain toista, sillä molempia lähestymistapoja tarvitaan, ja ne tukevat toisiaan. Vastakkainasettelun sijaan erilaiset näkökulmat on otettava huomioon, ja pohdimmekin yhdessä Ilmastoveivi2019-kampanjan tukijan, Spark Sustainabilityn kanssa ilmastotekojen merkitystä.
Poliittisilla päätöksillä kohti kattavia ilmastotoimia
Yhteiset pelisäännöt ovat yhteiskuntamme perusta. Myös ilmastonmuutokseen liittyen voidaan tehdä poliittisia päätöksiä, joihin jokaisen kansalaisen on reagoitava. Voimme esimerkiksi kieltää ilmastolle haitallista toimintaa säätämällä lakeja, jolloin ilmastoystävällinen toiminta ei ole enää yksilön motivaatiosta kiinni. Poliittisista ilmastotoimista puhuttaessa huomio kiinnittyykin usein asioiden kieltämiseen ja rajoittamiseen, mutta hyvä ilmastopolitiikka on paljon muutakin.
Ilmastopolitiikan ei tarvitse olla vain “kurjistamista”, vaan kansalaisia ja yrityksiä voidaan ohjata kohti kestävämpiä valintoja esimerkiksi keventämällä ilmaston kannalta parempien tuotteiden verotusta tai tukemalla julkisesti niiden tuotantoa. Tällaisilla tukitoimilla kannustetaan ihmisiä kohti ilmastoystävällisiä valintoja ja varmistetaan se, etteivät nämä valinnat ole saatavilla ainoastaan heille, joilla on tietoa ja resursseja tehdä näitä valintoja. Ilmaston lämpenemisen pysäyttämisen tulisi olla meidän kaikkien yhteinen projekti.
Koska hiilineutraali Suomi tarvitsee rakenteellisia muutoksia, Spark Sustainability on laatinut äänestäjälle oppaan, johon on valittu kolme ilmaston kannalta merkittävää aihealuetta, joiden rakenteelliset muutokset vaativat poliittisia päätöksiä toteutuakseen: liikenne, sähkö ja lämpö sekä hiilinielut. Koska päättäjät voivat helpottaa tai vaikeuttaa kestävien valintojen tekemistä, on äänestäminen yksi tärkeimmistä yksilön ilmastoteoista.
Yksilönä voit näyttää suuntaa
Poliittisten päätösten rooli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä on merkittävä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että yksittäisten kansalaisten tulisi jäädä odottamaan poliitikkojen toimintaa.
Poliitikot pyrkivät tekemään työnsä tavalla, joka miellyttää äänestäjiä. Jos yhä useampi äänestäjistä hurauttaa töihin sähköpyörällä, valitsee kasvisvaihtoehdon lounasravintolassa tai matkustaa junalla kesäksi Lappiin, on poliitikoillekin kannattavampaa tehdä ilmastoystävällisiin elämäntapoihin kannustavaa politiikkaa. Sosiaalisessa mediassa levinnyt Olen valmis -kampanja on tästä hieno esimerkki: äänestäjät eri puolilta Suomea julkaisivat listoja siitä, millaisia ilmastotekoja he olisivat valmiita tekemään ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Samalla he osoittivat tukeaan usein vaikeiden päätösten eteen joutuville poliitikoille.
Arjen ilmastoteot ovat myös loistava tapa osoittaa yrityksille, että ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille on kysyntää. Neljäsosa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä syntyy tuotteiden ja palveluiden kulutuksesta, mikä tarkoittaa sitä, että ostopäätöksillämme on väliä. Yritysten on pystyttävä reagoimaan markkinoiden muutoksiin nopeasti, kun taas poliittisten päätösten toimeenpano vaatii aikaa – joka alkaa olla loppumassa.
Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä: yksilöiden tekemät muutokset omassa käyttäytymisessään ovat yksi tehokkaimmista tavoista saavuttaa yhteiskunta, jossa tarvittavat muutokset pannaan täytäntöön. Käyttäytymistieteellisten tutkimusten mukaan muutokset yksilöiden elintavoissa voivat toimia alkusysäyksenä koko järjestelmän muutokselle. Siksi ilmastotekojen tekemistä ei kannata jättää äänestämiseen ja vetoomusten allekirjoittamiseen. Kun muut huomaavat jokapäiväiset valintasi ja noudattavat esimerkkiäsi, syntyy uusia sosiaalisia normeja. Lisäksi laajalle levinneiden ilmastotekojen – kuten lihansyönnin tai autoilun vähentämisen – avulla voidaan saada aikaiseksi suuria päästövähennyksiä myös sellaisilla aloilla, joilla poliittiset päätökset eivät yksin riitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
Ei “joko-tai” vaan “sekä-että”
Kuten monessa muussakin yhteiskunnallisessa kysymyksessä, myös ilmastonmuutoksen torjumisessa on kyse sekä yksilön että yhteiskunnan toiminnasta. Ilmastonmuutoksen edessä tulee tehdä kaikkia toimijoita sitovia poliittisia päätöksiä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että ilmastotietoisen kansalaisen tulisi jäädä odottamaan kaikkia muita. Yksilöinä meillä on myös mahdollisuus ja oikeus toimia ja näyttää suuntaa – oli sitten kysymys uuden vegaaniruoan kokeilemisesta, työmatkasta sähköpotkulaudalla tai vetoomuksen allekirjoittamisesta.
Ilmastonmuutoskeskustelussa olisikin toivottavaa nähdä ilmastotoimien eri tasot toisiaan täydentävinä. Sekä kuluttajakeskeisyyteen jämähtämistä että passivoitumista poliittisten päätösten puuttuessa tulisi välttää, sillä ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen vaatii toiminnan muuttamista kaikilla tasoilla. Kuten presidentti Tarja Halonen totesi Nuorten ilmastokokouksessa maaliskuussa 2019, asiat ovat harvemmin joko-tai, ne ovat useammin sekä-että.
Spark Sustainability
Spark Sustainability on ympäristöalan startup, joka innostaa ja inspiroi ihmisiä ilmastotekoihin sekä tuottaa tietoa, joka auttaa kestävämpien elämäntapojen omaksumisessa. Carbon Donut -laskurilla yksilöt voivat laskea henkilökohtaiset hiilipäästönsä ja nähdä, millä ilmastoteoilla on suurin vaikutus mahdollisimman vähällä vaivalla. Seuraavaksi Sparkin suunnitelmissa on rakentaa alusta, joka yhdistää tiedostavat kuluttajat yrityksiin, jotka tarjoavat hiilipäästöjä vähentäviä tuotteita ja palveluita.
Ella Lautaniemi
Ella Lautaniemi on Ilmastoveivi2019-kampanjan kampanjapäällikkö. Veiviläisenä Ella odottaa päättäjiltä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta on pyrkinyt itse jo pitkään tekemään ilmaston kannalta parempia valintoja omassa elämässään. Ella fiilistelee sitä, miten Spark Sustainability on onnistunut konkretisoimaan ihmisille omien valintojen merkitystä ja inspiroimaan heitä muutokseen.